Kihomadot ovat 3-13 mm pituisia ja n. 1 mm. paksuisia vaaleita rihmamaisia matoja. Kihomatoja on ainoastaan ihmisillä ja tartuntoja on enemmän lapsilla kuin aikuisilla. Tartunta syntyy useimmiten siten, että madon munia joutuu peräaukosta suuhun joko sormista tai vuodevaatteiden mukana. Kihomadot leviävät etenkin pienten lasten keskuudessa, päiväkodeissa ja kouluissa.

Oireet

Suolistossa asuvat kihomadot tulevat munimaan peräaukon suulle yleensä öisin. Tämä aiheuttaa kutinaa varsinkin lapsilla peräaukon ympärillä. Aikuisilla oireilu on lievempää ja tauti voi olla oireetonkin. Kihomadon voi saada kiinni kiinnittämällä palan kirkasta teippiä peräaukon suulle yöksi. Munat tarttuvat teipin liimapinnalle.

Hoito

Koko perhe hoidetaan samanaikaisesti oireista riippumatta reseptivapaalla Pyrvin -lääkkeellä. Hoito annetaan yhtenä kerta-annoksena painon mukaan. Annosteluohjeet löytyvät Pyrvin -pakkauksesta. Hoito uusitaan 2 viikon kuluttua.

Lääkkeen ottamisen jälkeisenä päivänä on syytä vaihtaa vuodevaatteet ja yöpuvut, jotta vältyttäisiin uusintatartunnalta. Patjat, peitot ja tyynyt imuroidaan ja tuuletetaan. Unilelutkin on hyvä pestä. Kodin siivous (pintojen pyyhintä, imurointi) ajoitetaan samaan aikaan vuodevaatteiden vaihdon kanssa. WC:n ovenkahvat on hyvä pyyhkiä huolellisesti.

Muina varotoimenpiteinä olisi hyvä pitää lapsen kynnet lyhyinä, ettei niiden alla kulkeutuisi yhtä helposti uusia munia ruoansulatuskanavaan, jolloin kierre jatkuisi. Lisäksi on syytä huolehtia käsihygieniasta. Toisinaan kihomadon häätö vaatii sitkeyttä ja toistuvia lääkekuureja sekä siivousta. Pieni lapsi voi tartuttaa itsensä uudestaan raapimalla peräaukon seutua ja viemällä sormet suuhun.

Mikäli itsehoitolääke ei tehoa, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa. Kihomatojen häätöön on olemassa myös reseptilääke.

Kysy lisää